Tunteiden tamppaustalkoot

Hyvää oloa. On tullut huomattua, että itse olen rutkasti vähemmän vittumainen, kun olen muistanut pysähtyä hetkeksi, juoda vettä ja vetää henkeä. Tänne pikku saaristoon itseni yksin ahdistettua, olen oppinut kohtelemaan itseäni paremmin. Se ei ole edelleenkään joka päiväistä hupia, vielä syön viitenä päivänä viikosta aamu- ja iltapaloiksi puuroa ja jäljelle jäävillä aterioilla leipää. Olen kuitenkin ruvennut viettämään päiviä, joina hemmottelen itseni puhki. Eikä sen saavuttamiseen tarvitse olla mitään kovin suurta.

          Nyt istun Airbnb-asuntoni parvekkeella sängyltäni löytynyt aamutakki päällä ja seuraan salaa sivusta naapuripihan puutarhatöitä. Jotenkin tämä haalistunut kangasriepu on niin täydellinen, kun peittää polvet, jotta ei tarvitse pelätä vilauttelua. Tuuli on sopivan virkistävä saunan jälkeen ja päässäni oleva pyyhe on ihanan pehmeä ja pinkki. Otin saunaan mukaan jopa saippuakuplia, mutta ei kyllä toiminut. Eivät edes alkaneet puhaltumaan. Tuosta pihan keskeltä kasvaa aivan hervottoman iso viikunapuu. Tuollainen piikkihedelmäkasvi, jonka joku ainakin viikunaksi nimesi. 

          Pitää muistaa ottaa itselleen aikaa. Ei sen väliä, onko se jotain outoa, kuten vaikka juuri pyykkien tuoksuttelua pesun jälkeen tai halloumiburgerin syömistä oluttuopin sivussa maanantaipäivänä. Jokainen tavallaan. Itse aijon käydä kaupasta omenan ja tehdä iltapalaa.