Runosuo(li)

Uskotellusti ajatusmaailma koostuu kahdesta ääripäästä. Se on kuin öljyä ja vettä purkitettuna samaan astiaan. Sekoitettaessa kuplia joutuu hetkellisesti toisen puolelle, mutta kotvasen kuluttua rikoskumppanit ovat palautuneet takaisin kerroksiinsa. Vanhasta poisoppiminen on vaikeampaa kuin uuden oppiminen, minkä huomaa jämähtäneissä asenteissa. Kaiken on oltava joko sitä tai tätä. Mielipiteet voivat traumatapauksissa muuttua mustasta valkoiseen, mutta välimuotoisia ajatuksia ei ole olemassakaan.           Lihansyönti on toisille kova juttu, ja paksun lehtipihvin rasvaamat suonet vain kiillottavat fantasiaa. Jotkut liha sitten tappaa – syötävän mutta erityisesti sen syöjän. Terveysvaikutukset niin elimistölle kuin ilmastolle ovat hurjat. Ajankohtaisiahan nämä ovat olleet jo aikaa, mutta entä jos vaikka vähentäisi kanan syöntiä ja lopettaisi muun lihan. Kasvissyöjät asetetaan jatkuvasti vastaajan asemaan, selittämään viimeistä tomaatin kannikkaa myöten, mi...

Minulle vapaus on tarkoittanut sitä, että saan joka aamu valita, mistä kupista joisin kahvini. Se on ihan parasta, sillä jokaiselle mielentilalle löytyy yleensä oma kuppinsa. Niitä on ehkä liikaa, mutta pitää varautua myös yllätysvieraisiin. Olen ruvennut vastakkain seuraamaan yleisestä syötöstä poikkeavia instagram-tilejä (@aktivistikaisa, @charlieandmav), jotka ovat kumpikin osallaan avanneet näkökenttääni hiukkasta laajemmalle. Pian tarvitsen silmälasit, kun rupeaa katse harottamaan.           Olen alkanut iloitsemaan esimerkiksi siitä, että osaan kävellä ja käydä itse vessassa. Ei tuollaisia tietenkään normaalisti ajattele, mutta nyt tuntuu elämän mullistukselta, kun osaa ottaa arvoa noinkin ”pienistä” asioista. Tämä on melkein kuin saisi uudestaan sen ilon kävelemään oppimisesta, ilman että tarvitsee oikeasti käydä päivittäin fysioterapiassa. Kohta varmaan itken onnesta vessassakin, kun pystyn omin avuin ottamaan housut jalasta. Taitaa mennä ylituntee...