Liikuntakykyisen liikuttumishetki


Minulle vapaus on tarkoittanut sitä, että saan joka aamu valita, mistä kupista joisin kahvini. Se on ihan parasta, sillä jokaiselle mielentilalle löytyy yleensä oma kuppinsa. Niitä on ehkä liikaa, mutta pitää varautua myös yllätysvieraisiin. Olen ruvennut vastakkain seuraamaan yleisestä syötöstä poikkeavia instagram-tilejä (@aktivistikaisa, @charlieandmav), jotka ovat kumpikin osallaan avanneet näkökenttääni hiukkasta laajemmalle. Pian tarvitsen silmälasit, kun rupeaa katse harottamaan.

          Olen alkanut iloitsemaan esimerkiksi siitä, että osaan kävellä ja käydä itse vessassa. Ei tuollaisia tietenkään normaalisti ajattele, mutta nyt tuntuu elämän mullistukselta, kun osaa ottaa arvoa noinkin ”pienistä” asioista. Tämä on melkein kuin saisi uudestaan sen ilon kävelemään oppimisesta, ilman että tarvitsee oikeasti käydä päivittäin fysioterapiassa. Kohta varmaan itken onnesta vessassakin, kun pystyn omin avuin ottamaan housut jalasta. Taitaa mennä ylitunteellisuuden puolelle, joka taitaa selittyä blogin yleiseksi teemaksi kehkeytyneellä kofeiiniyliannostuksellani.

          Suosittelen miettimään tällaisia, elämästä löytyy yllättäin hirmuisen paljon ihanaa!

Kommentit

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Itse en kutsuisi addiktioksi

Siivouksen sivuvaikutukset

Pikkarit piukeammalle